Postille uusi tavaraterminaali kasvun ja tehokkuuden tueksi

19 9 2018

Posti Kiinteistöt Oy:n Operatiivinen johtaja Antti J. Pitkänen toteaa, että uusi terminaali on osa Postin strategiaa.

p>>– Posti tavoittelee kasvua logistiikkapalveluissa, kuten verkkokaupan pakettipalveluissa. Rahtivolyymit kasvavat ja tämä vastaa siihen tarpeeseen. Meillä pitää olla uutta ja tehokkaampaa terminaalitilaa, Pitkänen toteaa.

Terminaalin läheisyydessä on ennestään myös Postin suurin logistiikkakeskus ja palveluvarasto.

Toiminnot tukevat toisiaan; Posti pystyy palvelemaan Suomen verkkokaupankäyntiä aiempaa nopeammin.

– Terminaalin sijainti on ihanteellinen materiaalivirtojen kannalta, mikä oli yksi tärkeimpiä asioita, miksi tähän hankkeeseen päädyttiin, Pitkänen sanoo.

Uusi terminaali korvaa kolme vanhaa toimipaikkaa pääkaupunkiseudulla. Niiden kaikki toiminnot keskitetään Vantaalle.

<b>Läpivirtausperiaatteella </b>

– Terminaali toimii läpivirtausperiaatteella koko rakennusmassaltaan. Hukkaneliöitä ei ole, vaan rakennus on todella tehokas ja optimoitu juuri meidän tarpeisiimme sekä sisäettä ulkologistiikan osalta. Vanhat neliöthän olivat vähän sinnepäin tehokkuudeltaan, Pitkänen toteaa.

Pitkänen nostaa esiin terminaalin merkittävän toiminnallisen uudistuksen: rakennuksen päädyssä on suuri kylmä kuormaushalli, jonne voi ajaa rekan suoraan sisään. Kuorman sivupurku ja -lastaus voidaan tehdä säänsuojassa sisätiloissa. Tämä parantaa sekä logistiikan laatua että työturvallisuutta.

Työturvallisuutta on myös se, että kaikki jalankulkuliikenne rakennukseen tapahtuu rekkaliikenteen yläpuolella ylikulkusillan kautta. Ylikulkukäytävä johtaa rakennuksen keskimassaan liittyvään kaksikerroksiseen toimistonoppaan, joten käytävälle tulee pituutta noin 160 metriä.

Liikkuminen alueella on hallittua ja digitaaliohjattua. Terminaaliin saapuvat ja sieltä lähtevät ajoneuvot tunnistetaan portilla automaattisesti rekisteröintitunnusjärjestelmällä ja niiden liikkumista ohjataan digitaalisen tunnistamien avulla. Purettava ja lastattava ajoneuvo ohjataan aina optimaaliseen sijaintiin terminaalissa.

Myös henkilökunnan liikkumiseen piti kiinnittää huomiota 400 metriä pitkässä rakennuksessa. Tavoitteena on, että henkilökunta joutuisi liikkumaan suuressa rakennuksessa mahdollisimman vähän. Turha liikkuminen vie paljon aikaa.

Itse rakentamisessakin pyrittiin pitämään liikuntamatkat maltillisina. Tätä helpotti vaiheittain toteutettu rakentamisjärjestys. Kohteen vastaavana mestarina toiminut Mika Hämäläinen YIT Rakennus Oy:stä hankki kuitenkin itselleen ja työnjohdolle potkulaudat liikkumista nopeuttamaan.

Varastotilojen lisäksi kohteessa on noin 800 neliön laajuinen toimistonoppaosa, jossa on tavanomaista suuremmat melunvaimennukset seinissä ja katossa, koska nousevat ja laskevat lentokoneet lentävät varsin läheltä terminaalin yli.

Neljän eduskuntatalon verran savea

Puolet rakennustontista oli YIT:n tonttia, jossa oli jo valmiiksi tasainen pohja.

Toisella tonttipuoliskolla oli erikoisempi rakentamisen lähtökohta. Tontille oli läjitetty neljän eduskuntatalon kokoinen eli noin 400 000 kuution suuruinen savimassa, joka piti poistaa ennen varsinaisia perustustöitä. Savi oli peräisin Kehä III:n perusparannustyömailta.

– Meillä oli haasteena löytää savelle loppusijoituspaikka. Lopulta savi sijoitettiin pääosin viereisen puiston maisemointiin. Puistoon tulee ilmeisesti myöhemmin katselupaikka lentokonebongaajille. Osa savesta käytettiin Tikkurilantien varrella olevan oman tonttimme suuren montun täyttömaaksi. Silti osa savesta jouduttiin vielä viemään maakaatopaikalle, Pitkänen kertoo.

Saven alla oleva loppupään tonttipohja oli katuosoitteen mukaista eli suokalliota. Suosyvänteissä oli alla turvepaakkuja, joita jouduttiin poistamaan, jotta ne eivät lähde myöhemmin routimaan.

– Kallion välissä saattoi olla syviäkin pudotuksia, mikä näkyi paalutuksissa. Paikoitellen maan pinnalle jäi näkyviin pitkiäkin paalukantoja, koska kallio oli niin monimuotoista. Saattoi olla niin, että paaluryhmässä yksi jäi kymmenen metriä ylös ja loput upposivat pohjaan saakka, Hämäläinen kertoo.

Kallion epätasaisuus näkyy myös itse terminaalirakennuksen alla.

– Puolessa välissä taloa menee aiemmin suunniteltu hulevesiviemärilinja terminaalin pitkän linjan läpi. Se kaivettiin kuuden metrin syvyyteen saakka auki, ja pohjalle laitettiin sitten kaksinkertainen viemäri. Siinä tuli vastaan kohta, jossa kallio tippui kahdeksan metriä kahden metrin matkalla. Saman tyyppisiä oli monessakin kohtaa, Hämäläinen kertoo.

Tontille on tehty myös louherakenteisia hulevesialtaita hulevesivirtauksia viivästyttämään.

Terminaalin ympärille tuleva asfaltti on tuotettu uudella menetelmällä. Asfalttimassan valmistus tehdään perinteistä asfalttia matalammassa lämpötilassa. Tämä vähentää hiilidioksidipäästöjä 15–25 prosenttia perinteiseen menetelmään verrattuna sekä pienentää eri oksidien pääsyä ympäristöön.

Neljä metriä vapaata korkeutta

Teräsrunkoisen rakennuksen perustusratkaisuna on betonisokkelit ja maavarainen laatta. Katossa on kantava profiilipelti ja yksikermipvc- kattopinta. Terminaalin vaalea kattopinnoite vähentää kesällä jäähdytystarvetta. Kattorakenteisissa on varauduttu mahdollisesti myöhemmin käyttöönotettavien aurinkokennojen vaatimiin asennustarpeisiin.

Terminaalihallin leveys on 58 metriä, eikä leveyssuunnassa ole liikuntasaumoja. Pituussuunnassa 400 metriä pitkän terminaalin liikuntasaumaväli on 40 metriä.

– Lattiat on tehty kompensointiaineella. Sillä pyritään tekemään pitkiä lattiapintoja ilman liikuntasaumaa. Ostimme halkeamakompensoitua betonilaattaa tuoteosakauppana. Seoksessa on mukana ainesosa, joka pyrkii estämään betonilaatan halkeilua betonin kuivuessa. Tämä ainesosa turpoaa ja täyttää kuivumisessa syntyneen huokoisen halkeaman. Tuote pyrkii olemaan itsekorjaava, mutta aivan sataprosenttisesti se ei toiminut, Hämäläinen kertoo.

Lattiat valmistuivat aikataulussa ja hallin rungon ensimmäinen vaihe saatiin jouluksi valmiiksi ja umpeen. Tekninen varustelu alkoi heti sen jälkeen.

Terminaalin valaistus hoidetaan liiketunnistimilla varustetuilla ledvaloilla. Sisätilojen lämmitysmuotona on säteilylämmitys. Säteilylämmittimet reagoivat nopeasti lämpötilojen vaihteluun, eivätkä aiheuta sisätiloissa pölyn kiertämistä kuten ilmakiertolämmitys. Säteilylämmitinlinjat on vedetty erityisesti lastausaukkojen alueelle ja harvakseltaan myös puolilämpimän hallin poikki leveyssuunnassa. Terminaalissa on kaikkiaan 155 purku- ja lastausaukkoa.

Terminaalin vapaa korkeus on neljä metriä, mikä on vähän logistiikkakeskukselle nykypäivänä. Neljän metrin korkeus riittää kuitenkin Postin tarpeisiin. Rakennus voidaan myytäessä jakaa pienempiin osiin nykyisen palo-osastointijaon mukaisesti. Palo-osastointien ansiosta terminaalissa ei tarvittu sprinklausta.

Sähkön määrä ja tietoverkon kaapelointien määrä on valtava, vaikka tuotteiden keräily ja siirtely tehdään trukkien avulla. Hallissa tapahtuu kaikkialla informaation keräystä ja siirtoa. Myös näyttöjen ja kameroiden pistemäärä on valtava. Posti pystyy seuraamaan visuaalisesti lähetyksen kulkua terminaalissa, vaikka keräily tapahtuukin trukkipohjalta.

19 9 2018