Peruskorjatun toimistorakennuksen päästöt noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä

3 11 2023

NCC kehitti entisestä KY-talosta Helsingin Kampissa tiloiltaan modernin toimistorakennuksen. Nykyisen Kulma21-kiinteistön hiilijalanjälki laskettiin todellisen toteutuman mukaan ja sitä verrattiin vastaavaan uuteen rakennukseen, mikä samalle paikalle olisi ollut mahdollista rakentaa. Tulokseksi saatiin kiinnostavaa dataa kysymykseen, kannattaako vanha rakennus purkaa vai korjata.

Peruskorjatun toimistorakennuksen päästöt noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä

Kulma21 sijaitsee Pohjoisen Rautatiekadun ja Fredrikinkadun kulmassa. Kuva: NCC Kulma21:n laajasta peruskorjauksesta tehtiin hiilijalanjälkilaskenta toteutuneen työn mukaisesti, jota verrattiin uuden, määräystason mukaisen ja ulkoarkkitehtuuriltaan sekä laajuudeltaan vastaavan toimistorakennuksen rakentamiseen. Tässä tapauksessa uudisrakentamisessa huomioitiin myös vanhan rakennuksen purkaminen uuden alta pois. Tulokseksi saatiin, että peruskorjatun Kulma21:n päästöt olivat noin 40 % uudisrakennuksen päästöistä lyhyellä aikavälillä (1–5 vuotta). Viidenkymmenen vuoden elinkaaritarkastelujakson aikana Kulma21:n kumulatiivinen hiilijalanjälki on noin 15 % pienempi kuin se olisi ollut uudisrakennuksella. Itse peruskorjauksen päästövaikutukset ovat noin 44 % pienemmät kuin uuden rakentamisen. Huomioitavaa on, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki riippuu merkittävästi tuotantovaiheen päästöistä (vuosi 0) ja energiatehokkuudesta, jonka vaikutus pienenee käyttövuosien myötä. Vanhan rakennuksen purku kasvattaa uudisrakentamisen vertailuvaihtoehdon hiilijalanjälkeä elinkaaren alussa. – Edes 50 vuoden tarkastelujakso ei riitä kompensoimaan uudisrakennuksen aiheuttamaan hiilijalanjälkeä siitäkään huolimatta, että uudisrakennettu kohde kuluttaa vähemmän energiaa kuin korjauskohde. Tämä on merkittävä fakta, kun mietimme parasta ratkaisua vanhoille kiinteistöille jo rakennetussa ympäristössä, kuten esimerkiksi kantakaupungissa, NCC:n korjausrakentamisen toimialajohtaja Jarkko Heinonen toteaa. Kulma 21 on hyvä esimerkki siitä, miten kehnokuntoisesta ja vajaakäytöllä olevasta kiinteistöstä voidaan kehittää toimiva ja käyttäjiä kiinnostava kiinteistö. – Kiinteistön käyttötarkoitusta voidaan usein muuttaa tarpeita vastaavaksi ongelmalliseksikin todetuissa kohteissa. Se vaatii kuitenkin paljon monialaista osaamista suunnittelijoilta ja korjausrakentajilta sekä joustavampaa kaavoitusta, jota toivottavasti tulemme ainakin Helsingissä tulevaisuudessa saamaan.

3 11 2023

Työympäristösuunnittelu – milloin on oikea aika muutokselle?

Tämän päivän työelämässä muutos on jatkuvasti läsnä, siksi myös työympäristösuunnittelun on pysyttävä mukana kehityksen kelkassa. Tilojen, kalustuksen tai tekniikan muutos on investointi, ja päätös projektin aloittamisesta vaatii riittävästi oikeanlais...