Kestävä kehitys ei ole sisustussuunnittelussakaan helppo asia

 

Positiivisia sanoja, joilla määritellään suomalaisia rakennushankkeita tänä päivänä: kestävä kehitys, ekologisuus, luonnonmukaisuus, hiilettömyys, energiatehokkuus, kierrätettävyys. Myös sisustussuunnittelussa ja -arkkitehtuurissa tavoitellaan näitä. Mutta mitä se tarkoittaa?

Kestävä kehitys ei ole sisustussuunnittelussakaan helppo asiaidaDesign Oy suunnitteli Suomalaisen Tiedeakatemian 230 neliön toimistotilat Mariankadulle Helsingissä. Lähtökohtana suunnittelulle oli kestävän kehityksen mukainen sisustus- ja tilasuunnittelu. Kuva: idaDesign

Jyväskylän kristillinen opisto järjestää ekologisen sisustussuunnittelun kursseja. Opiston mukaan ekologinen sisustussuunnittelu tarkoittaa muun muassa, että sisustamisessa suositaan kestävän kehityksen ajatusta, käytetään ympäristöystävällisiä, ekologisia, ihmisille ja ympäristölle terveellisiä tuotteita, hyvin tehtyjä puuhuonekaluja ja mittatilaustöinä tehtyjä keittiökalusteita.

Helsinki Design Schoolin visualisti-koulutukseen kuuluu osana Sustainable Visual Merchadising, jossa opitaan, kuinka visualisti voi hyödyntää omassa työssään uusinta tietoa kestävistä valinnoista, ja mikä merkitys vastuullisilla valinnoilla on yrityksille ja asiakkaille. 

Sirkka-Liisa Hietaniemi teki Savonia-ammattikorkeakoululle muotoilijan YAMK-opinnäytetyönsä vuonna 2019, aiheena oli ekologinen tilasuunnittelu. Hietaniemi toteaa työssään, että hyödykkeet, palvelut, tuotteet ja materia ovat kiinteä osa sisustussuunnittelun työtä, johon lisääntyvä tietoisuus luonnon kuormittumisesta luo ristiriitaisia tunteita. 

Hietaniemi kirjoittaa haluavansa ylläpitää keskustelua kestävän kehityksen arvoista ja ekologisuudesta sekä tuoda arvot entistä vahvemmin mukaan päivittäisiin rutiineihin. 

– Samalla haluan kannustaa etsimään uusia tapoja, toimintamalleja ja materiaaleja toteuttaa työtä entistä ekologisemmin. Omilla valinnoilla ja periaatteilla voimme ohjata lopputulosta ympäristöystävällisempään suuntaan ja ottaa arvot pysyviksi toimintamalleiksi. Ajaton ja ekologinen sisustus ei tarkoita samalla konseptilla viimeisteltyjä tiloja, vaan valintojen syvällistä harkintaa, Hietaniemi kirjoittaa lopputyössään.

Hän toteaa, että ekologisuus ei ole mustavalkoista. 

– Teolliset ja keinotekoisetkin materiaalit voivat olla oikeista materiaaleista ja oikein tehtynä ekologisia. Vastaavasti luonnonmukaiset materiaalit voivat kiistattomista hyvistä puolista huolimatta aiheuttaa esimerkiksi tuotteen valmistusvaiheessa terveydelle haittaa. Osa luonnon­materiaaleista voi myös vaikuttaa haitallisesti biodiversiteettiin. Luonnonmateriaalit voidaan myös pilata haitallisilla kemikaaleilla.

– Hyötyjä ja haittoja sekä terveydellisiä vaikutuksia tulee arvioida tarkasti. Suunnittelijan, muotoilijan, sisustusarkkitehdin tai arkkitehdin rooli ei itsessään tee hänestä suunnannäyttäjää.

– On hyvä tiedostaa ympäristöarvot, mutta äärimmäisyyteen vietynä työskentely kävisi mahdottomaksi. Suunnittelijoiden on tärkeää keskittyä epäekologisten ja turhien asioiden välttämiseen, Sirkka-Liisa Hietaniemi kirjoittaa. 

Lähellä tuotettu, kotimainen

Sisustussuunnittelutoimisto idaDesign Oy on ollut mukana hankkeissa, joissa on ollut vaatimuksena kestävän kehityksen mukaiset tuotteet ja ratkaisut.

– Vuonna 2020 valmistui saneerauskohteemme Suomalaisen Tiede­akatemian 230 neliön toimistotilat Mariankadulla Helsingissä. Lähtökohtana suunnittelulle oli kestävän kehityksen mukainen sisustus- ja tilasuunnittelu, kertoo idaDesign Oy:n toimitusjohtaja, sisustusarkkitehti SIO Ida Pihlajaniemi.

– Ammattilaisina voimme vaikuttaa suuresti hankkeiden ekologisuuteen suosittamalla lähellä tuotettuja, luonnonmukaisia valintoja ja kotimaista huippuosaamista kuten muun muassa hienopuusepän palveluita mittatilauskalusteissa, idaDesignin toimitusjohtaja, sisustusarkkitehti SIO Ida Pihlajaniemi sanoo. Kuva: idaDesign

– Projektissa käytimme luonnonmukaisia pintamateriaaleja, ja sisustuksessa hyödynnettiin laajasti olemassa olevia tuotteita ja kalusteita. Hankkeessa toteutui asiakkaan toive vanhaa vaalien ja uusia, aikaa kestäviä valintoja suosien, Pihlajaniemi toteaa.

Pihlajaniemen mukaan idaDesign pyrkii käyttämään sisustuksissa ihmisille ja ympäristölle terveellisiä materiaaleja ja tuotevalintoja. 

– Ammattilaisina voimme vaikuttaa suuresti hankkeiden ekologisuuteen suosittamalla lähellä tuotettuja, luonnonmukaisia valintoja ja kotimaista huippuosaamista kuten muun muassa hienopuusepän palveluita mittatilauskalusteissa. 

Sisustuksen ammattilaisia tarvitaan muutaman vuoden välein tehtävissä toimisto-, hotelli- ja liiketilojen tilajakojen ja sisustuksien päivittämisissä. Mikään ei varsinaisesti ole epäkunnossa, mutta kilpailutilanne vaatii uudistumaan.

– Tiedostavalla suunnittelulla voidaan vaikuttaa tilojen päivittämisen tarpeeseen. Suosimalla aikaa kestäviä luonnonmukaisia ratkaisuja ja materiaalivalintoja, joissa vähähiilisyys ja kiertotalous on otettu huomioon, voidaan myös pidentää tilojen käyttöikää, Ida Pihlajaniemi toteaa.

Kierrättämisen hankaluus

Monien materiaalien hyväksi puoleksi ilmoitetaan kierrätettävyys. Vaikka kierrättäminen on mahdollista, se ei ole automaatio rakennus­hankkeiden aikataulujen ja budjettiraamien vuoksi, eikä erilaisten materiaalien kierrätykselle vielä ole sujuvia prosesseja.  

Lattiapäällysteiden valmistaja Tarkett avasi tänä keväänä Tukholmaan uuden Tarkett Ateljé -showroomin, jonka kaikki materiaalit ovat kierrätettyjä. Ateljén suunnittelun on tehnyt Note Design Studio.

– Olemme suunnitelleet uudenlaisen showroomin, joka ei ole vain materiaalikirjasto, vaan paikka, joka näyttää, kuinka suunnittelu liittyy tosissaan kestävyyteen ja kuinka kiertotalous siirtyy sanoista tekoihin, kertoo Tarketin markkinointipäällikkö Kerstin Lagerlöf. Tarketilla on ollut kierrättämisen yhteistyöpilotti IKEA:n kanssa: IKEA:n tilojen uudistuksen yhteydessä vanha lattiapinta on poistettu ja materiaali on noudettu ja murskattu uuden materiaalin osaksi.  

– On totta, että useimmat rakentamisessa käytetyt materiaalit ovat kierrätettävissä, joten mielestäni tätä tulisi toteuttaa enemmän. Meillä on tänä päivänä kaikki mahdollisuudet parantaa kiertotaloutta, joten olisi epäammattimaista toimia toisin, Ida Pihlajaniemi sanoo.

Jatkuvaa oppimista

Sisustusarkkitehdit SIO toteaa sivullaan, että vastuullisuus on asteittainen prosessi. SIO:n mukaan vastuullisuuteen liittyvä tutkimus kehittyy jatkuvasti, eikä valmista tule koskaan.

– Tärkeintä on, että yritämme pitkäjänteisesti parhaamme ja seuraamme uusia innovaatioita ja tutkimustuloksia, SIO toteaa.

SIO tekee parhaillaan vastuullisen suunnittelun sivustoa, ja liiton jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan työhön. SIO:lla on myös vastuullisen suunnittelun työryhmä. 

SIO on osa Ornamo ry:tä, joka on vuonna 1911 perustettu muotoilualan asiantuntijajärjestö. Ornamo tarjoaa syksyllä webinaarisarjan ”Muotoilu ja kestävät ratkaisut”. 

– Tietoisuuden lisääminen on tervetullutta, ja odotan ilolla syyskuussa järjestettävää webinaarisarjaa, Ida Pihlajaniemi sanoo.

– Työhöni kuuluu tiedon kerääminen ja kerätyn tiedon soveltaminen projekteissa. Viikkoihini kuuluu useita webinaareja, ja olen aina avoin koulutustilaisuuksille. Kerään mielelläni lisätietoa kestävän kehityksen mukaisesta suunnittelusta osallistumalla tuote- ja materiaalikoulutuksiin, joissa kartoitan omaa ammattiosaamistani. 

Tilasuunnittelun kestävän kehityksen huoneentaulu

Sirkka-Liisa Hietaniemi (2018) Panu Kailan talonkorjaajan käskyjä mukaellen
Lähde: Sirkka-Liisa Hietaniemi ”Ekologinen tilasuunnittelu”, Savonia-ammattikorkeakoulu 2019.

1. Tee vanhaan harkiten muutoksia ja tee muutokset vanhaa kunnioittaen.
2. Restaurointikohteissa tärkein kulttuurinen arvo on kohteen arkkitehtuurissa, käytetyissä materiaaleissa, käsittelytekniikoissa. Säilytä ja entistä huolella.
3. Korjaa vain välttämättömimmät.
4. Korjauksen tulee olla edelleen korjattavissa, sillä mikään uudistus ei tule olemaan lopullinen. Älä käytä ratkaisuja, joita et voi myöhemmin poistaa.
5. Kaikki tekevät virheitä, tee virheistä helposti korjattavat.
6. Käytä alkuperäisen kaltaisia materiaaleja ja menetelmiä. Aito materiaali vanhenee kauniisti.
7. Uudet materiaali-innovaatiot kuuluvat pääsääntöisesti uudisrakentamiseen. Muotiuutuus on tulevaisuudessa vanhanaikaista.
8. Muista huoltotyöt, ei ole olemassa huoltovapaita materiaaleja.
9. Katso lempeästi eri aikakausien tyylikerrostumia ja vanhanaikaisuutta. Näistä rakentuu tilan luonne.
10. Luota aitoon niin tyylissä, kalusteissa kuin materiaaleissa. Älä alkuperäistä, sillä elämä saa näkyä.

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Projektiuutiset 3/2021 Projektisisustus-liitteessä.

 

 
 
 

Uusimmat uutiset