Kankaan Arkki – Uutta vanhassa asussa

 

Jyväskylän Kankaan alueen toinen toimitilarakennus on valmistunut. Vanhan paperitehtaan kupeeseen rakennetussa Arkissa rouheat pinnat edustavat alueen teollista historiaa, tilojen suunnittelu ja talotekniikka nykypäivää.

Kankaan Arkki – Uutta vanhassa asussaArkin katon osittain sahalaitainen sivu profiili edustaa vanhaa teollista arkkitehtuuria. Paperitehtaan puolelle sijoittuva ruostuneen näköiseksi verhoiltu osa on arkkitehtuurin mielikuvissa tehtaantekokone, joka puskee ulos tiiliverhoiltua Arkkia.

Jyväskylän Kankaan alueen rakentaminen eteni yhden pykälän eteenpäin, kun Kankaan Arkki valmistui maaliskuussa. Arkki on Kankaan toinen toimistokäyttöön
suunniteltu uudisrakennus, sillä Peabin Business Gardenin ykkösvaihe valmistui keväällä 2020.

Kankaan vanha paperitehdasalue on Jyväskylän mittavin kaupunkikehityshanke. Ennusteiden mukaan kaupungin ydinkeskustan kupeessa sijaitsevalla Kankaalla asuu parinkymmenen vuoden kuluttua 5000 ihmistä ja siellä on työpaikkoja yli 2000.

– Aloitimme Arkin konseptikehitystyön vuonna 2017 yhteistyössä YIT:n kanssa. Arkki on suuri toimitilahanke Jyväskylän kokoisessa kaupungissa, kertoo Jykia Oy:n toimitusjohtaja Seija Takanen.

Jykia on Jyväskylän kaupungin sekä Laukaan ja Muuramen kuntien omistama kiinteistökehitysyhtiö, jonka omistuksessa ja hallinnoitavana on noin 100 000 neliömetriä erilaisia yritystiloja.

– Konseptikehityksen lisäksi Jykian tehtävänä oli tehdä kohteen vuokralaishankinta. Onneksi saimme tehtyä ankkuriyritysten sopimukset ennen koronapandemiaa, muuten hanke olisi todennäköisesti viivästynyt, Takanen sanoo.

– Uuden alueen kehittämisessä ensimmäisten hankkeiden käynnistäminen on aina haasteellisinta. Alueen toimitilarakentaminen on nyt hyvässä vauhdissa, kun sekä Arkki että Optimes Business Gardenin ykkösvaihe ovat valmiina. Lisäksi asuntorakentaminen etenee rivakasti, ja alueen palvelut kehittyvät rakentamisen myötä, Takanen toteaa.

Arkin viereen rakennetaan lähitulevaisuudessa Kankaan toinen pysäköintitalo, mikä edelleen parantaa alueen infrastruktuuria.

Tilojen yleisvalaistus on toteutettu epäsuorana, mutta sitä täydennetään suoralla valaistuksella. Ratkaisun tavoitteena on luoda miellyttävät työskentely olosuhteet.

Uutta ja vanhaa vierekkäin

Arkki on rakennettu Kankaan vanhan punatiilisen paperitehtaan kupeeseen. 1800-luvulla rakennetusta vanhasta paperitehtaasta muodostuu tulevaisuudessa Kankaan
sydän, johon tulee muun muassa liike- ja toimistotiloja. Vanhaa tehdaskiinteistöä kehittää Jyväskylän Kankaan kehitys Oy, jonka omistavat Skanska Talonrakennus Oy, YIT Rakennus Oy ja Jyväs-Parkki Oy.

– Arkkitehtisuunnittelun lähtökohtana oli Kankaan teollinen arkkitehtuuri. Arkki kytketään aikanaan vanhaan paperitehtaaseen, ja uudisrakennuksesta tulee portti vanhan
paperitehtaan tiloihin, kertoo arkkitehti Jan Niukkanen Arkkitehtipalvelu Oy:stä. Niukkanen sanoo olevansa tyytyväinen lopputulokseen. Se vaati kuitenkin paitsi Kankaan historian tarkastelua myös tulevan kehityksen ennakointia.

– Kukaan ei tällä hetkellä tiedä, millaisia toimitiloja tarvitaan kymmenen vuoden kuluttua. Tilojen monipuolinen muunneltavuus on ainoa keino varmistaa toimitilakiinteistöjen houkuttelevuus myös tulevaisuudessa, Niukkanen sanoo. Arkin arkkitehtuuri on karkeaa, rouheaa ja teollista. Julkisivua hallitsee paikallaan muurattu punaruskea tiili sekä corten-terästä jäljittelevä maalattu teräslevy.

– Arkin katon osittain sahalaitainen sivuprofiili edustaa vanhaa teollista arkkitehtuuria. 1800-luvun tehtaisiin tarvittiin luonnonvaloa, minkä vuoksi pohjoisen suuntaan tehtiin kattoikkunoita. Rakennusta suunniteltaessa leikiteltiin mielikuvalla, että Arkin paperitehtaan puolelle sijoittuva ruostuneen näköiseksi verhoiltu osa on valtava tehtaantekokone, joka puskee ulos tiiliverhoiltua 1800-luvulle tyypillistä ”tehdasmassaa” – eli uutta Arkkia. Rouheus jatkuu sisätiloissa: esillä on paljasta betonia, teräspilareita ja isoja palkkeja.

Arkin rouhea, industriaalinen arkkitehtuuri näkyy myös sisätiloissa: esillä on paljasta betonia, teräspilareita ja isoja palkkeja.

 – Kankaan arkkitehtuurista on laadittu oma laatuaapinen, jota olemme pyrkineet noudattamaan mahdollisimman tarkasti. Alueen arkkitehtuuriin liittyvien vaatimusten lisäksi suunnittelua on ohjannut kustannustehokkuus.

Niukkasen mukaan suunnittelijan näkökulmasta suurin haaste on ollut asioissa, joita ihmissilmä ei heti huomaa.

– Arkin toteutus on rungon ja talotekniikan osalta mietitty niin, että tiloja voidaan muunnella vuokralaisten tarpeiden pohjalta, Jan Niukkanen kertoo.

Muunneltavuuden vuoksi porrashuoneiden ja teknisten kuilujen määrä on minimoitu ja varauloskäytävä on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle tehtaan savupiipun
muotoon. Yksi kerros voidaan jakaa helposti esimerkiksi kahdeksalle eri vuokralaiselle. Toisaalta yhden vuokralaisen käyttöön voidaan ottaa kaksi kerrosta ja rakentaa kerrosten väliin yritystilojen sisäinen portaikko.

Arkki on rakennettu Kankaan vanhan puna tiilisen paperitehtaan kupeeseen. 1800-luvulla rakennetusta vanhasta paperitehtaasta muodostuu tulevaisuudessa Kankaan sydän, johon tulee muun muassa liike- ja toimisto tiloja.

Toimitiloja 7 kerroksessa

Päätös Arkin rakentamisesta tehtiin joulukuussa 2019, ja työt YIT aloitti tammikuussa 2020.

– Rakennuspaikka on vaativa vanhan paperitehtaan ja Tourujoen läheisyyden vuoksi. Korkoasetelmassa piti huomioida myös tuleva liittymä vanhaan paperitehtaaseen.
Lisäksi alueella on paljon vanhaan teollisuusalueeseen liittyvää kunnallistekniikkaa, joiden piirustukset eivät kaikilta osin olleet ajan tasalla, kertoo tuotantopäällikkö Toni
Honkonen
 YIT Suomi Oy:stä. Alueen maaperä on pehmeä, minkä vuoksi pohjaa vahvistettiin yli 300:lla noin 7-metrisellä teräspaalulla. Arkkia ei rakennusteknisistä
syistä rakennettu kiinni vanhaan paperitehtaaseen.

– Jotta rakennukseen saatiin muuntojoustavuutta, käytettiin pilaripalkkirunkoa. Välipohjissa on käytetty ontelolaattoja. Talotekniikan sijoittelussa on otettu huomioon
tilojen muunneltavuus ja ylimääräisiä varauksia on tehty vesijohto-, ilmanvaihto- ja jäähdytystekniikalle myöhempää tarvetta varten, Honkonen sanoo.

Rakennuksessa on seitsemän toimitilakerrosta. Kahdeksannessa kerroksessa on muun muassa ilmanvaihdon konehuone. 

– Neuvottelutiloja on jonkin verran kerroksissa toimitilojen yhteydessä, mutta ykköskerroksessa on varsinainen kokoustilojen keskittymä. Niitä voivat vuokrata myös alueen muut toimijat. Tilojen operoinnista ja tarjoiluista huolehtii Juvenes Oy:n ylläpitämä lounasravintola, Honkonen kertoo.

Paikallaan muuratun tiilijulkisivun ja julkisivupellin takana on termorankaelementeistä rakennetut seinät.

– Termorankaelementeillä rakennus saatiin nopeasti säältä suojaan, sillä niissä ovat valmiina tuulensuojalevyt, eristeet ja sisäpuolen kipsilevyt sekä ikkunat. Vaikka paikallaan muuraaminen on hitaampaa kuin perinteinen elementtirakentaminen, tämäkin ratkaisu on kohtalaisen nopea työvaiheet oikein limittämällä.

Paikallavalujen määrä pyrittiin pitämään pienenä. Perustusten lisäksi väestönsuojat ja alakerran lattia on valettu paikalla. 

– Rakentamiseen liittyvä logistiikka vaati huolellista suunnittelua, sillä rakennustyömaan lähellä oli runsaasti kevyttä liikennettä, Toni Honkonen kertoo.

Muunneltavuuden vuoksi porrashuoneiden ja teknisten kuilujen määrä on minimoitu. Yksi kerros voidaan jakaa helposti esimerkiksi kahdeksalle eri vuokralaiselle. Toisaalta yhden vuokralaisen käyttöön voidaan ottaa kaksi kerrosta ja rakentaa kerrosten väliin yritystilojen sisäinen portaikko.

Toimitiloilta halutaan laatua

Toimitiloilta halutaan laatua YIT kävi jo rakentamisen alkuvaiheessa neuvotteluita investorien kanssa. Arkki siirtyikin Aktia Toimitilakiinteistöt -erikoissijoitusrahaston omistukseen maaliskuussa 2020. Vuonna 2018 perustetun rahaston sijoitusten arvo on noin 150 miljoonaa euroa.

– Kaikille avoin Toimitilakiinteistöt-rahasto on keskittynyt liike- ja toimitiloihin. Sijoitusten fokus on yliopistokaupungeissa, mutta suurin osa omistuksista on pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella, kertoo rahastoa hallinnoivan Taaleri Kiinteistöjen salkunhoitaja Jukka Sjösten.

Sjöstenin mukaan uusille toimitilakiinteistöille on olemassa selkeä markkina. Arkki on rahaston ensimmäinen sijoituskohde Jyväskylässä.

Lämmityksen ja jäähdytyksen jako on toteutettu säteilypaneeleilla. Muuntojoustavuuden vuoksi toimistotiloissa käytetään langattomia lämpötila- antureita. Kokoustiloissa seurataan lämpötilan lisäksi hiilidioksidipitoisuutta.

– Kangas on meidän näkökulmastamme mielenkiintoinen alue, ja sen rakentaminen on saatu hyvin vauhtiin, Sjösten sanoo.

– Yritykset haluavat toimitiloiltaan korkeaa laatua, muunneltavuutta, nykyaikaista talotekniikkaa ja oheispalveluja. Uusissa toimitilakiinteistöissä muunneltavuus voidaan huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

Toimistokerrosten ilmanvaihto on toteutettu ylimmässä kerroksessa sijaitsevilla kolmella ilmanvaihtokoneella. Lisäksi ykkös kerroksessa on aula- ja ravintolatiloja palveleva ilmanvaihtokone. Hukkaenergia hyödynnetään ilman lämpöpumppuja.

Vanhempia toimistorakennuksia muutetaan tällä hetkellä asunnoiksi ja hotelleiksi, koska niiden rakenneratkaisut eivät sovi muuttuviin tilatarpeisiin yhtä hyvin kuin uudisrakennuksen, Jukka Sjösten toteaa.

Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Petteri Kivimäki

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Projektiuutiset 3/2021 -lehdessä.

 

 
 
 

Uusimmat uutiset