Kaivopihan uudet askelmerkit

 

Kaivopiha Helsingin ytimessä on avautunut palvelemaan niin kauttakulkijoita kuin kauppakujan asiakkaita. Historiallinen tila on päivitetty nykyaikaan tyylillä ja hyvällä maulla.

Kaivopihan uudet askelmerkit

Kukapa helsinkiläinen ei tuntisi Kaivopihaa? Sen kautta on oikaistu rautatieasemalta ja Kaivokadulta Aleksanterinkadulle iät ajat. Alueen ilme on muuttunut vuosien varrella: 1970-luvulla Kaivopihaan pääsi autolla, ja Kaivokahvilan terassilla nautittiin kahvia ja jäätelöä. Vuonna 1981 aukion ympärille nousivat arkkitehti Kosti Kurosen suunnittelemat lasiseinäiset Hansatalo ja Citytalo, jotka edelleen rajaavat pihaa kahden puolen.

Kulkuyhteys Kaivokadulta Aleksille ja aina Mannerheimintielle asti avattiin Kaivotalon rakentamisen yhteydessä 1950-luvulla. Kaivopihalla tarkoitetaan sekä Kaivotalon,
Citytalon, Hansatalon sekä Uuden ja Vanhan ylioppilastalon reunustamaa sisäpihaa että Kaivopihan kauppakujaa. Kauppakujan liikkeet sijoittuvat Kaivopihalta Aleksille ja Citykäytävään vievien käytävien varrelle.

Uuteen käytävään on saatu lisää leveyttä ja päivänvaloa, joka auttaa kulkijaa orientoitumaan paremmin.

Kaivopihan kaikki rakennukset omistaa Ylva, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan palvelualan konserni. Yhtymä toimii kiinteistö-, majoitus- ja ravintola-alalla ja harjoittaa
sijoitustoimintaa.

Uutta vetovoimaa

Kaivopihalla toimineita yrityksiä ovat olleet muun muassa legendaarinen tanssiravintola Vanhan Kellari sekä Suomalainen kirjakauppa, jonka Aleksanterinkadun puoleinen julkisivu oli keskeinen osa helsinkiläistä kaupunkikuvaa aina 1920-luvulta lähtien.

– Kun Suomalainen kirjakauppa siirtyi toisaalle vuonna 2019, päätimme uudistaa Kaivopihan kokonaisuudessaan, sanoo Ylvan rakennuttajapäällikkö Verneri Lehtovirta.
Kaivopihan kautta kulkevien määrä oli ajan mittaan vähentynyt, eikä ympäristöä koettu enää viihtyisänä.

Osa rakenteista oli suojeltuja, joten esimerkiksi Fat Lizard -ravintolan kattoon jäi näkyviin vanhat holvikaaret.

– Kaivopiha on Helsingin ytimessä, liikenteen solmukohdassa, kulttuurilaitosten ja ostospaikkojen keskellä. Sijainti on mahtava. Olemme omistaneet kohteen jo yli 150
vuotta, eikä meillä oli aikomusta luopua näin hienosta paikasta, Lehtovirta toteaa. Päin vastoin, tavoitteena on ollut tehdä Kaivopihasta entistä elävämpi, kestävämpi
ja kiinnostavampi. Uusi, valoisa ja entistä leveämpi kulkuyhteys, kiinnostavat liikkeet ja palvelut houkuttelevat asiakkaita nuorekkaan ilmeen saaneisiin tiloihin. Kirjakaupan tilalle on tullut ravintoloita, kahviloita ja pienpanimo. Kaivopihan puoleisesta päästä löytyy parturi, Veikkauksen pelipaikka sekä ekotuotteita myyvä Ruohonjuuri-myymälä.

– Koronapandemian vuoksi liikkeiden avaaminen on ollut haasteellista, mutta uskon, että asiakkaat löytävät vähitellen tiensä tänne, Lehtovirta sanoo.

Vuonna 1981 aukion ympärille nousivat arkki tehti Kosti Kurosen suunnittelemat lasi seinäiset Hansatalo ja Citytalo, jotka edelleen rajaavat pihaa kahden puolen.

Uutta liiketoimintaa

Hankkeen pääsuunnittelijoina toimivat arkkitehti Jaakko Hassi Arkkitehti Soini & Horto Oy:stä ja suunnittelujohtaja, arkkitehti Olli-Pekka Vaija Suunnittelutoimisto Amerikka Oy:stä. Jaakko Hassi vastasi yhteistyöstä viranomaisten kanssa. 

– Tiivis yhteistyö viranomaisten kanssa mahdollisti muutokset. Esittelin hankkeen ensin Helsingin kaupunkikuvatyöryhmälle. Sen jälkeen hanketta ohjasi kaupunkikuvallisesti erityisesti kaupunginmuseo, Hassi kertoo. 

Julkisivuratkaisuja sekä Kaivopihalle että Kolmensepänaukion suuntaan käytiin museon kanssa läpi useaan kertaan. Tätä edelsi huolellinen perehtyminen eri rakennusvaiheisiin.

– Erityisesti Kolmensepänaukion julkisivua on vuosikymmenten varrella muutettu useaan otteeseen, Hassi kertoo. Yhteistyö viranomaisten kanssa sujui Hassin mukaan hyvin. Kaivopihan konseptin arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta, toteutuksesta ja vuokralaisten hankinnasta vastasi suunnittelutoimisto Amerikka. Lähtökohtana oli halu
uudistaa historiallisesti arvokas kohde nykypäivän kaupunkilaisia varten.

– Amerikka on erikoistunut tekemään vanhoista kaupunkikohteista entistä parempia. Strategisen suunnittelun avulla tähtäämme siihen, että kohteeseen saadaan uusia
asiakkaita ja että sinne syntyy uutta liiketoimintaa, Olli-Pekka Vaija kertoo.

Uudistuksessa on Vaijan mukaan kiinnitetty erityistä huomiota kestävän kehityksen sekä käveltävän keskustan toiveisiin. Uuden linjauksen saanut yhdyskäytävä Kaivopihalta Aleksanterinkadulle vahvistaa ajatusta elävästä kävelykeskustasta. Vaija johdattaa uutta käytävää pitkin ulos kauppakeskuksen sisäpihalle ja esittelee siellä tehtyjä muutoksia.

– Citytalossa ja Hansatalossa olivat Suomen ensimmäiset kaksoislasijulkisivut. Niiden ominaispiirteet haluttiin säilyttää. Citytalossa olleet arkadit on poistettu ja julkisivua tuotu sekä alas- että ulospäin. Samalla rakennettiin uudet sisäänkäynnit, Vaija sanoo. Aukiolta on poistettu Vanhan Kellariin johtanut ”blokki” sekä sen päällä ollut Ravintola Zetorin pieni terassi. Blokin tilalle tehtiin porraslaajennus.

Käytävän seinissä on vaalea hiertopintarappaus. Käytävän varrella olevat pilarit ovat olleet paikoillaan jo vuodesta 1870, kun Vanhaa ylioppilastaloa rakennettiin. Kantavat pilarit on päällystetty, mutta yhteen on jätetty näkyville vanhaa kivipintaa.

Paljon lasia ja puuta

Sisällä kauppakeskuksessa on valoisaa ja viihtyisää. Vaaleat lattiapinnat, myymälöiden suuret lasiseinät puisine reunuksineen sekä kattoon ripustetut koristeelliset, puurimoja muistuttavat alumiiniprofiilit tuovat tilaan sekä lämpöä että tyylikkyyttä. Avoin alakatto näkyy rimojen takaa, mikä tuo ilmavuutta matalaan tilaan. Uusi luiska mustine kaiteineen vie kohti Citykäytävälle johtavaa uloskäyntiä. 

Aleksille vievä yhdyskäytävä, joka aikaisemmin kulki Citykäytävän puoleisella sivulla, lähtee nyt Kaivopihalta sisälle tultaessa heti oikealle ja kulkee entisen kirjakaupan läpi kohti Kolmensepänaukiota. Käytävän seinissä on vaalea hiertopintarappaus. Käytävän varrella olevat pilarit ovat olleet paikoillaan jo vuodesta 1870, kun Vanhaa ylioppilastaloa rakennettiin. Kantavat pilarit on päällystetty, mutta yhteen on jätetty näkyville vanhaa kivipintaa. 

– Yhdyskäytävä linjattiin uudelleen, sillä vanha käytävä koettiin pimeäksi ja pitkäksi. Uuteen käytävään on saatu lisää leveyttä ja päivänvaloa, joka auttaa kulkijaa orientoitumaan paremmin, Olli-Pekka Vaija kertoo. 

Käytävän keskivaiheille rakennettiin unisex-wc-tilat, jotka on tarkoitettu niin ravintoloiden asiakkaille kuin muille kauppakujassa kulkijoille.

Kauppakäytävän keskivaiheille rakennettiin unisex-wc-tilat, jotka on tarkoitettu niin ravintoloiden asiakkaille kuin muille kauppa kujassa kulkijoille.

Uusi kohtaamispaikka

Uusi kohtaamispaikka Aleksanterinkadun puoleinen julkisivu on uusittu vanhaa kunnioittaen. Lasiovia ympäröivät metallirakenteet ovat esikäsiteltyä kuparia. Sekä Aleksin että Kaivopihan puoleista julkisivua koristaa metallinen ritilä, joka korostaa yhteyttä kahden sisäänkäynnin välillä.

Aleksanterinkadun sisäänkäynnissä säilytettiin vanha kivimosaiikkibetonilattia. Sisäänkäynnistä vasemmalla näkyy metallinen musta portti, josta johtavat portaat alas kellarikerrokseen. Uusi aukko puhkaistiin remontin yhteydessä. Kellaritiloihin, jossa ennen tanssittiin ja laulettiin karaokea, on uudistuksen yhteydessä rakennettu liike-elämän kohtaamispaikka Helsinger. 

Uudenlainen konsepti on Ylvan ja Kanresta Oy:n yhteinen hanke, jossa Helsingerin tiloja tarjotaan yrityksille vuokrattaviksi kokouksia, tapaamisia, työskentelyä ja illanviettoja varten. Tilojen suunnittelusta vastasi Amerikka.

Helsingin pääkatujen mukaan nimetyillä käytäville on rakennettu 21 erikokoista kabinettia. Tiloissa on myös täysin uusi keittiö ja lounge-tila.

– Kellarista on käynti pysäköintihalliin, joten tähän kokoustilaan kaupungin ytimessä on helppo saapua myös autolla, Ylvan Lehtovirta kertoo.

Kolmen vaiheen urakka

Kolmen vaiheen urakka Kaivopihan korjausrakentamisen urakka kesti kaiken kaikkiaan 15 kuukautta. Noin 7000 neliötä käsittävässä hankkeessa oli kolme avausvaihetta: keväällä 2020 saatiin valmiiksi Kaivopihan puoleinen osa kauppakeskusta, Aleksin puoleinen osa valmistui jouluksi 2020 ja kellarikerros keväällä 2021.

Työpäällikkö Martti Flygare Peab Oy:stä kertoo, että kellarista purettiin pois vanha alapohja ja sen alusrakenteita. Uusi alapohja rakennettiin vesitiiviiksi. Yli 150 vuotta vanha rakennus oli aikoinaan rakennettu puupaalujen varaan. Nyt lahonneet puupaaluosat poistettiin.

– Kellaria oli syvennetty aikaisemmin pariinkin otteeseen. Jo silloin puupaaluja oli mantteloitu ja korvattu betonirakenteilla. Nyt tehty uusi alapohja estää pohjaveden nousun huonetilaan, Flygare sanoo. Ensimmäisessä kerroksessa tehtiin tilojen käyttötarkoituksen muutoksia ja uusittiin pintarakenteita. Vanhan yhdyskäytävän linjaus
Aleksin ja Kaivopihan välillä uusittiin. Osa rakenteista oli suojeltuja, joten esimerkiksi Fat Lizard -ravintolan kattoon jäi näkyviin vanhat holvikaaret. Katon tikkurappausta
ei myöskään saanut poistaa. 

Kaivopihalla olevan Citytalon julkisivua tuotiin rakennuksen ylälinjan mukaisesti alaspäin. Työtä valvoi kaupunginmuseo, joka vaati, että uuden osan tuli näyttää siltä, kuin se olisi aina ollut siinä. 

– Arkkitehti teki hyvää työtä ja lopputulos on onnistunut, Flygare sanoo. Aleksanterinkadun puoleinen sisäänkäynti tehtiin vanhalla mallilla uusiksi noudattaen kaupungin museon ohjeistusta. Oman haasteensa rakentajille toi se, että kun Vanhassa ylioppilastalossa oli tilaisuuksia, esimerkiksi konsertteja tai puhetilaisuuksia, oli
alapuolella työskenneltävä mahdollisimman hiljaa. Juhlasalin orkesterisyvennyksen alaosa ulottui ensimmäiseen kerrokseen. Käytävän kohdalle osunut kulma orkesterimontusta purettiin pois, loppuosa jäi näkyviin panimoravintolan kattoon. 

Työmaa toimi Flygaren mukaan hyvin keskellä kaupungin keskustaa, vaikka sen logistiikka oli haasteellista. Ainoa sopiva paikka tavaratoimituksille oli Kolmensepänaukiolla. Liikenteenohjaajat olivat turvaamassa jalankulkijoita ja muita liikkujia, kun työmaalle tuli tai sieltä lähti kuljetuksia.

Vaaleat lattiapinnat, myymälöiden suuret lasiseinät ja avoin alakatto tuovat tilaan lämpöä, tyylikkyyttä ja ilmavuutta. Käytävän puolella alakattoon on asennettu puurimoja muistuttavat alumiiniprofiilit.

Rakennesuunnittelijan aikamatka

Kohteen rakennesuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Konstru Oy. Yllätyksiä tuli matkan varrella vastaan, niin kuin usein vanhaa korjattaessa, toteaa rakennesuunnittelija, varatoimitusjohtaja Joni Sundström Konstrusta.

– Lähtötietoja oli vähän. Tutkimme aluksi rakenteita ja teimme rakenneavauksia. Neliömetrinkin alueella saattoi tulla vastaan erilaisia ja eri-ikäisiä ratkaisuja. Kohde oli mielenkiintoinen, olihan siellä niin 1870-luvulla kuin sata vuotta myöhemmin tehtyjä rakenteita. Vuosien varrella on ehditty tehdä myös paljon muutoksia, Sundström toteaa.

Perustusten kuormitusta mitattiin huolella, sillä kuormitusta ei haluttu lisätä. Uuden alapohjan tieltä purettiin kellarista pois kaikki muu paitsi kantavat rakenteet. Yllättäen kellarista löytyi kiviseinien lisäksi myös verhoiltuja seiniä, joiden takana olevia kiviladontakasoja jouduttiin vahvistamaan. 

Kellarin katosta oli olemassa kolmet erilaiset piirustukset. Ensi alkuun oli selvitettävä, mitkä niistä pitivät paikkansa. Matalla olevaa kattoa oli korjattava ja vahvistettava talotekniikkaa varten. Talotekniikkaa reititettiin palkkien läpi, mutta välillä oli pakko mennä palkkien alapuolelle, mikä madalsi kattoa entisestään. 

Yksi iso kokonaisuus rakennesuunnittelussa oli vanhalla yhdyskäytävällä olleen valopihan purkaminen. Tilalle tehtiin uusi yläpohjarakenne ja teräsrunko. Ilmanvaihtokanavien vieminen tässä kohdin vesikatolle oli haastavaa. Uusia ilmanvaihtokoneita ja -kanavia asennettiin useita. 

– Neljän uuden ravintolakeittiön rasvanpoistoa ja ilmanvaihtoa varten tarvittiin paljon ilmaa, Joni Sundström sanoo.

Teksti: Marja Hakola | Kuvat: Mikael Lindén

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Projektiuutiset 3/2021 -lehdessä.

 

 
 
 

Uusimmat uutiset